Etä-, hybridi- vai lähityö? – monta oikeaa vastausta

Työelämä ei enää kysy vain missä me teemme töitä.
Se kysyy myös miten, milloin ja millaisessa elämäntilanteessa.

Etä-, hybridi- ja lähityö ovat kolme erilaista tapaa järjestää arki.
Siksi niiden vertaaminen toisiinsa johtaa helposti harhaan.
Kaikki ratkaisut voivat olla oikeita: eri ihmisille, eri työtehtävissä, eri hetkinä elämässä.

Kun tarkastelemme työn tekemisen tapoja palautumisen ja hermoston näkökulmasta, yksi asia nousee esiin:
työympäristö vaikuttaa suoraan siihen, miten päivän rytmi rakentuu ja mitä keho tarvitsee pysyäkseen tasapainossa.

Etätyö – vapaus, joustavuus ja rajojen koetus

Etätyö on monelle vapautta:
ei työmatkaa, ei aikapaineita, ei jatkuvia keskeytyksiä.
Erityisesti Suomessa, jossa työmatkat voivat olla pitkiä ja kalliita, etätyö lisää arjen hallintaa merkittävästi.

Etätyön hyödyt:

• lisää unta ja joustavuutta

• vähemmän siirtymiä

• enemmän keskeytyksetöntä aikaa

• mahdollisuus hallita päivän rytmiä itse

Mutta etätyö haastaa hermostoa tavalla, jota harvoin tunnistetaan.
Työ ja palautuminen tapahtuvat samassa tilassa. Työpäivä voi venyä huomaamatta, ja rajat liukuvat: yksi sähköposti vielä... yksi asia ennen iltaa... yksi nopea tarkistus…

Hiljaisuus rauhoittaa, mutta se voi myös eristää.
Ilman spontaania sosiaalista läsnäoloa työpäivän palauttavat mikrohetket jäävät helposti pois. Etätyö ei siis automaattisesti kuormita eikä automaattisesti palauta. Etätyö voi samaan aikaan sekä lisätä että vähentää kuormitusta.

Hybridityö – parhaat puolet vai kompromissi?

Hybridityö lupaa tasapainoa: vähän toimistoa, vähän etäpäiviä, jotain molemmista.

Monille hybridityö on ihanteellinen malli, mutta se edellyttää taitoa asettaa rajat kahdessa eri ympäristössä.
Se vaatii siirtymistä kahden maailman välillä, mikä voi tuoda:

• monipuolisuutta

• vaihtelua

• rytmiä

• mutta myös logistista kuormaa

Hybridityö toimii parhaiten, kun:

• työn tavoitteet ja tiimin tarpeet ovat selkeät

• kohtaamiset ovat tarkoituksellisia

• etäpäivät tuovat fokushetkiä

• toimistopäivät tukevat yhteyttä ja päätöksentekoa

Hybridityö on mahdollisuus, mutta vain, jos se on suunniteltu huolellisesti eikä ole vain etätyön ja lähityön sattumanvarainen sekoitus.

Lähityö – rytmi, yhteys ja välittömät siirtymät

Kaikesta etätyökeskustelusta huolimatta on tärkeää sanoa ääneen:
on monia töitä, joita ei yksinkertaisesti voi tehdä muualla kuin läsnä työpaikalla.

Näitä ovat esimerkiksi:

• hoitoala

• koulutus ja varhaiskasvatus

• logistiikka ja varastotyö

• turvallisuus- ja pelastustehtävät

• palvelualat

• teollisuus

• laboratorio- ja tekniset tehtävät

• joukkoliikenne

• kenttä- ja asiakastyö

Lähityö on edelleen monen työelämän perusta.

Lähityön vahvuuksia ovat:

• luonnolliset siirtymät (työmatka → työ → koti)

• spontaanit tauot

• sosiaalinen tuki

• ympäristö, joka rytmittää päivää puolestasi

Lähityössä kuormitus syntyy usein ylikuormitteisista työtahtivaatimuksista, ei rutiinien puutteesta. Siksi palautuminen on usein kiinni työyhteisön kulttuurista ja esihenkilötyöstä.

On tärkeää sanoa tämä selkeästi:
Lähityön arvo ei vähene etätyön lisääntyessä. Ne palvelevat eri maailmoja ja erilaisia ihmisiä.

Z-sukupolvi – vapauden, rajojen ja merkityksellisyyden sukupolvi

Z-sukupolvi on ensimmäinen, joka on kasvanut työn ja digitaalisen maailman katveessa. Heille etätyö ei ole poikkeus, vaan perusvaihtoehto.

He eivät välttämättä kaipaa fyysistä läsnäoloa yhtä voimakkaasti kuin aiemmat sukupolvet, koska heidän yhteisöllisyytensä rakentuu eri tavoin.

Mutta tämä ei tarkoita, etteivätkö hekin tarvitsisi rajoja.
Z-sukupolvi tarvitsee:

• selkeyttä

• mahdollisuutta vaikuttaa

• merkityksellisyyttä

• joustavuutta

• luottamusta

Mutta ennen kaikkea he tarvitsevat rajoja, koska rajattomuus ei ole sama asia kuin vapaus. Rajat ovat psykologinen turva erityisesti etäympäristössä.

Ympäristötekijät, kustannukset ja Suomen erityisolosuhteet

Suomi on maa, jossa:

• etäisyydet ovat pitkiä

• talvet pitkiä ja pimeitä

• liikkuminen kallista

• alueellinen eriytyminen kasvaa

Tässä maantieteellisessä sijainnissa etätyö ei ole vain vaihtoehto, se on usein mahdollistaja. Se ei poista tarvetta palautumiselle tai työpäivän rytmille.

Kyse ei ole vain tyylistä tehdä töitä.
Kyse on myös:

• maantieteestä

• perhetilanteesta

• asumisratkaisuista

• taloudesta

• työskentelyolosuhteista

Siksi kolmen työmuodon väittely on harvoin hedelmällistä.
Parempi kysymys on:
Mikä tukee tätä ihmistä, tässä työssä, tässä elämäntilanteessa?

Miksi tauot? – rajat syntyvät pienistä pysähdyksistä

Riippumatta siitä, missä työtä tehdään, yksi asia ei muutu:
keho tarvitsee rajoja, ja tauot rakentavat ne.

Etätyö: tauko on siirtymä, joka muistuttaa rajasta.
Hybridityö: tauko on hengähdys, joka tasapainottaa kahden ympäristön vaatimuksia.
Lähityö: tauko on yhteinen kulttuurinen lupa pysähtyä.

Mikrotauot ovat päivän pienet pysäkit, jotka viestivät hermostolle rauhasta ja turvasta.

Yhteenveto

Etä-, hybridi- ja lähityö ovat erilaisia.
Kaikki toimivat, kun ympäristö ja rytmi tukevat ihmistä.

Palautumisen näkökulmasta tärkeintä ei ole, missä työtä tehdään, vaan:

• miten rajat rakennetaan

• miten rytmi syntyy

• miten keho saa välillä levätä

• millainen tuki ja yhteisö työn ympärillä on

On monta oikeaa vastausta.
Tärkeintä on löytää se, joka tukee jaksamista ja antaa hermostolle luvan palautua.

👉 Tämä kirjoitus on osa blogisarjaa Mikrotaukojen voima – 8 askelta palautumiseen.
Seuraavaksi vuorossa sarjan päätös: työyhteisön taukokulttuuri – yksilöstä yhdessä onnistumiseen.

📖 Lue lisää kirjasta Pieni tauko – Suuri voima ja löydä palautumisen rajasi.

Kokeile tänään:

Kun työpäivä päättyy, tee yksi tietoinen siirtymä:

• sulje kone

• katso ulos

• hengitä

• vaihda tilaa, paikkaa tai asentoa

Pieni hetki kertoo keholle: päivä on päättynyt.