Blogi

Taukomittari™ on kehittämäni työkalu työn rytmin arviointiin työpaikoilla.
Se on lyhyt kysely, jonka avulla organisaatio voi tarkastella työpäivän ajallista rakennetta: keskeytyksiä, kokouskuormaa, keskittymisjaksoja ja työpäivän aikana syntyviä palautumisikkunoita.

Työelämässä kysytään usein sama kysymys: kuinka työntekijät voivat. Kysymys on tärkeä, sillä se kertoo kiinnostuksesta ihmisen kokemukseen työstä. Monessa organisaatiossa tätä kokemusta seurataan järjestelmällisesti kyselyiden, keskustelujen ja mittareiden avulla. Vastauksista muodostuu kuva työyhteisön ilmapiiristä, kuormituksesta ja...

Helmikuu on työelämässä hiljaisen rehellinen.
Juhlapyhät ovat takana, kevät ei vielä henkäile, ja arki on asettunut uomiinsa. Työ ei välttämättä ole lisääntynyt, mutta monen olo on raskaampi kuin kalenteri antaisi olettaa.

Vuodenvaihde kutsuu lupaamaan.

Työelämässä puhutaan nyt paljon palautumisesta. Se näkyy puheissa, strategioissa ja arjen kommenteissa: "täytyy muistaa hengähtää", "otetaan tauko", "palataan asiaan pienen pysähdyksen jälkeen."
Silti monen työpäivä kantaa edelleen samaa kaavaa: läsnäoloa, suoritusta, keskeytyksiä ja palautuminen vasta iltaisin.

Kolmiportainen malli näyttää selvästi, miten työpäivän sisäinen palautumisrytmi jakaantuu ensimmäisessä aineistossa, ja auttaa meitä ymmärtämään, miksi palautumisen hetket jäävät monilla liian vähälle.

Työelämä ei enää kysy vain missä me teemme töitä.
Se kysyy myös miten, milloin ja millaisessa elämäntilanteessa.

Oletko huomannut, miten helposti hyvät aikeet lipsuvat?
Lupaat pitää enemmän taukoja, liikkua työpäivän aikana, nukkua paremmin.
Silti arki imaisee mukaansa, ja vanhat rutiinit palaavat kuin huomaamatta.

Palautuminen mielletään usein lomaksi, viikonlopuksi tai yöuneksi, ajaksi, jolloin saa vihdoin levätä.
Mutta mitä jos palautuminen ei olekaan vain poissaoloa työstä, vaan osa sen rytmiä?
Mitä jos elpymistä voisi tapahtua myös keskellä päivää, pienissä hetkissä, jotka eivät näytä miltään mutta tuntuvat kaikessa?