Palauttava arki – anna tunteille tilaa työssä

Työelämässä tunteet eivät aina mahdu kalenteriin. Ne tulevat silloin kun tahtovat: kesken palaverin, kiireen keskellä tai aivan yllättäen. Moni yrittää painaa ne syrjään, jotta työ etenisi. Mutta mitä tapahtuu, jos tunteille ei ole tilaa?

Tunteiden tukahduttaminen lisää kuormitusta. Kehossa se näkyy jännityksenä ja mielessä väsymyksenä. Kun tunteet saavat tulla ja mennä, palautuminen helpottuu ja energia pysyy tasaisempana.

Miksi tunteet kuuluvat työhön?

• Tunteet kertovat, mikä on tärkeää ja mikä kuormittaa.

• Niiden ilmaiseminen tekee työyhteisöstä aidomman ja luottamuksellisemman.

• Kun tunne saa näkyä, se myös helpommin hellittää ja tilalle tulee parempaa keskittymistä.

Työssä emme kohtaa vain työtehtäviä, vaan tuomme mukanamme koko elämämme. Joskus taustalla on henkilökohtaisia kriisejä: avioero, sairastuminen, läheisen menetys, taloudellinen epävarmuus tai muu elämäntilanne, joka ravistelee arkea. Silloin tunteet eivät kysy lupaa, ne kulkevat väistämättä mukana työpäivään.

Tyypillisiä "piilotunteita" työssä

• Turhautuminen: ilmenee ärtymyksenä keskeytyksistä tai kiireestä.

• Huoli: näkyy ylikontrollina ja vaikeutena päästää irti työstä päivän päätteeksi. Saatat tarkistaa sähköposteja vielä illalla, pitää listat ja kalenterit viimeisen päälle järjestyksessä tai vältellä delegointia, koska pelkäät virheitä.  Toisin sanoen: huoli voi naamioitua tunnollisuudeksi tai ahkeruudeksi, mutta todellisuudessa se kuluttaa voimia, koska mieli ei saa lepoa.

• Innostus: on voimavara, mutta jos sitä ei rytmitä tauoilla, se voi kääntyä itseään vastaan: ajatukset juoksevat ylikierroksilla ja palautuminen jää väliin.

• Surun paino: näkyy vetäytymisenä, hiljaisuutena tai keskittymisen vaikeutena kriisin keskellä.

Esimiehen ja työyhteisön rooli

Tunteiden salliminen ei ole vain yksilön vastuulla. Se on myös johtamisen tehtävä. Esimiehen  on tärkeää luoda ilmapiiri, jossa tunteiden näyttäminen ei ole häpeällistä tai uhkaavaa. Esimiehen ei tarvitse kantaa työntekijän koko elämää, mutta hänen tehtävänsä on varmistaa, ettei kukaan jää yksin kuormansa kanssa.

• Kuunteleminen: Aito kuuntelu voi olla arvokkainta, mitä esimies voi kriisin keskellä tarjota.

• Tilojen antaminen: Mahdollisuus lyhyeen hengähdyslomaan, joustoon työajoissa tai tehtävien uudelleenjärjestelyyn voi olla ratkaisevaa työkyvyn säilymiselle.

• Yhteisön tuki: Työyhteisö voi pienillä eleillä, kuten kahvitauon kutsulla tai viestillä "miten voit?",  muistuttaa, ettei kukaan jää yksin.

Tunteiden salliminen ei heikennä ammattimaisuutta, päinvastoin, se vahvistaa sitä. Se on viesti: olemme kokonaisia ihmisiä myös työssä.

Miten antaa tunteille tilaa käytännössä?

1. Tunnista tunne. Pysähdy hetkeksi ja nimeä, mitä tunnet juuri nyt.

2. Hyväksy tunne. Anna sille lupa olla olemassa myös töissä.

3. Jaa tunne. Jos mahdollista, sanoita lyhyesti tuntemuksesi työyhteisössä: "Huomaan, että olen vähän turhautunut keskeytyksistä."

4. Palauta tasapaino. Käytä mikrotaukoa hengähdykseen: hengitä syvään, liiku hetki tai katso ulos ikkunasta.

Harjoitus lukijalle

Kiinnitä päivän aikana huomiota yhteen tunteeseen, jonka huomaat työn keskellä. Nimeä se mielessäsi ja pysähdy hengittämään kolme kertaa rauhallisesti. Huomaa, muuttuuko olosi jo siitä, että annat tunteen tulla näkyväksi.

Kun opimme antamaan tunteille tilaa sekä yksilönä että työyhteisönä, arjesta tulee palauttavampaa. Se rakentaa luottamusta, vahvistaa yhteyttä ja auttaa meitä jaksamaan myös vaikeina aikoina.

👉 Ensi viikon blogissa pysähdymme pienten rutiinien äärelle: miten pienet teot rakentavat suurta merkitystä palautumiselle.